lauantai 7. marraskuuta 2015

mä tiesin et tää aika vielä koittaa kun et jaksa mua enää, mut en tienny et se tulis nyt jo
en vaan ymmärrä mitä teen aina väärin, et kerro koskaan mitään
alan kuvitella päässä kaikenlaista
en tunne mitään muuta kuin itseinhoa
liian ruma, liian lihava, ärsyttävä, rasittava, ilkeä, tyhmä
yleensä erotan mikä on pelkkää harhaluuloa ja mikä todellisuutta, mutta nyt niitä on niin helvetin vaikea erottaa
pahimpina hetkinä vaan itken ja itken ja itken, on vaikea puhua kellekkään sillonkun tietää (luulee?) että kaikki, koko maailma, jokainen joka hengittää tällä planeetalla- vihaa mua
en pysty tehdä itelleni mitään, kaikki mitä teen tai en tee johtaa siihen että mua vihataan enemmän
pyydän anteeksi - mua vihataan
en pyydä anteeksi - mua vihataan
sanon kiitos tai ei, mua silti vihataan
en puhu tai puhun, ihan sama mutta silti mua vihataan
en osaa olla hiljaa, en osaa sulkeutua pois kaikesta mikä tekee mulle pahaa, en osaa lopettaa rakastamasta ihmisiä jotka uudelleen ja uudelleen lyttää mut alas
oon niin pirun väsyny tähän kaikkeen, en vaan keksi mitään ulospääsyä tästä 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

❀◕ ‿ ◕❀