kyllähän se piristää mutta sieltä on vaan pidempi pudotus todelllisuuteen
mä olen sairas, sairaat itsetuhoiset ajatukset ei jätä mua rauhaan
ääni on pohtiva ei käskevä, vielä
"mitä jos hyppäisit sporan alle? mitä tapahtuisi? soittaisiko joku ambulanssin? kuolisitko?"
yksin kotona ollessa äänet ei anna mun nukkua, koputuksia ja askelia loputtomiin
nukun huonosti ja yöllä herätessä oudot ajatukset tulvii päähän
"mitä jos pahat voimat tulee sisään jos avaan ikkunan?"
"onkohan mun koira riivattu?"
"murhaako joku mut jos avaan ikkunan?"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
❀◕ ‿ ◕❀