oon nukkunut kahden päivän aikana ehkä 9h, joka on mulle ihan älyttömän vähän
katson itteäni peilistä ja alkaa inhottaa ja ärsyttää, vihaan tätä kroppaa ja näitä kasvoja niin paljon
en jaksa olla kotona, se hetki kun lähden kavereiden luota, just silloin se paska vyöryy takas mun päälle
en haluaisi olla yksin, mutta ahdistaa kavereiden näkeminen
kaikki on niin pirun vaikeeta, tuntuu että mä voin ihan hyvin ja elämä on kivaa mut samalla kaikki on niin huonosti etten jaksa enää
samalla haluan mutta en halua, tykkään mutta en tykkää
pelottaa että mua vihataan, polilla hoitaja naurahtaa, se ääni mun päässä alkaa heti huutamaan kuinka se vihaa mua ja kuinka säälittävä olen sen mielestä
pienikin asia, väärä sana väärässä paikassa, joku ilme, äänensävy, ne kaikki vaan huutaa mulle kuinka mua vihataan
välillä tiedän ettei se ole totta, sivutan ne
mutta useimmiten ne lyttää mut, pelkään olla, pelkään sanoa mitä ajattelen, pelkään että joku suuttuu pelkään pelkään pelkään
ihan sama mitä sanon tai teen se vaan vahvistaa sitä, EN TIEDÄ!!!!!!!
haluan ihan tosissani kirjoittaa tän postuksen mutta en vaan saa mitään järkevää (onkohan mikään tässä blogissa järkevää) tekstiä ulos
koko postauksen kirjoittaminen saa mut hermoromahduksen partaalle
hyppään aiheesta toiseen, kukaan ei saa mitään tolkkua mistään
tuntuu ällöttävältä!! tuntuu niin likaiselta ja kuvottavalta, ihan sama mitä teen silti jossain on aina jotain joka tuntuu huonolta
AHdistaa niin paljob
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
❀◕ ‿ ◕❀